Mihin kaikkeen hieronnasta on apua?

 

Työperäiset tuki -ja liikuntaelinvaivat ja niiden ennaltaehkäisy

Tuki -ja liikuntaelinvaivoilla tarkoitetaan elimistön tuki- ja liikuntaelinten vaivoja, vammoja ja ongelmia. Vaivat ovat nykyään hyvin yleisiä ja ne liittyvät yleensä työrasitukseen tai liialliseen fyysiseen kuormitukseen. Tehokkaalla ja osaavalla hieronnalla voidaan hoitaa ja ennaltaehkäistä monia tuki – ja liikuntaelinvaivoja.

Staattiset työasennot aiheuttavat usein ongelmia ja päätetyöläiset kärsivätkin usein työuransa aikana lihasperäisistä ongelmista. Istuessasi työpäivän, korostuu vapaa-ajan liikuntaharrastusten tärkeys. Harvan kroppa kestää ilman ongelmia kahdeksan tunnin istumista ja siihen päälle runsasta mobiililaitteen käyttöä tai sohvalla makoilua. Taukojumpalla, liikunnalla ja säännöllisellä hieronnalla ennaltaehkäiset esimerkiksi staattisista asennoista aiheutuvia ongelmia.

 

Hieronnalla voidaan hoitaa ja ennaltaehkäistä staattisten työasentojen aiheuttamia vaivoja kuten:

  • niska-hartiaseudun jännityksestä aiheutuvat päänsäryt tai kipuoireet hartiaseudulla
  • rintarangan alueen lihasten kireydestä aiheutuva piikki/kipuoire lapaluun alueella
  • käsien puutumiset, jotka johtuvat hermon pinnetilasta kireällä lihasalueella
  • jännittyneen niskan tai kaulanalueen aiheuttamat huimaus ja tinnitus oireet
  • olkapääongelmia, joita syntyy tyypillisesti huonon ryhdin, heikkojen lapaluuta kannattelevien tai olkaniveltä tukevien lihasten tai kireiden rinta -ja etuolkapään lihasten takia
  • alaselkä -ja lonkkaongelmat esim. iskiasoireet, joita aiheutuu tyypillisesti esim. heikkojen syvien vatsalihasten, heikkojen pakaralihasten ja kireiden/yliaktiivisten lonkankoukistajien aiheuttamina
  • hiirikäden rasitusvammat puutteellisen työergonomian ja ylirasituksen aiheuttamina

 

Fyysisen työn rasitusvammat

Myös fyysisessä työssä jossa on paljon säännöllisesti toistuvia liikkeitä ja yksipuolisesti kuormittavia asentoja tuki -ja liikuntaelinvaivat ovat yleisiä. Tyypillisiä vaivoja ovat esimerkiksi tenniskyynerpää, jännetupintulehdus, selkäkivut, iskiasvaivat ja plantaarifaskiitti eli kantakalvon tulehdus. Raskaat nostot, käsien kannattelu, toispuoleisessa asennossa työskentely, kuormittava työ ja riittämätön palautuminen saattaa aiheuttaa vaivoja. Ammatteja, joissa esiintyy paljon vaivoja ovat esimerkiksi hoitotyö, hammaslääkärit, asentajat, rakennustyö ja parturi-kampaajat. Raskaassa työssä pitäisikin muistaa, että vaikka työ on raskasta, tarvitaan silti hieman vahvistavaa lihaskuntoharjoittelua lihastasapainoa ylläpitämään. Fyysinen työ saattaa ylläpitää peruskuntoa, mutta aiheuttaa monesti lihasepätasapainoa vain työssä tarvittavien lihasten vahvistuessa. Säännöllisellä kireitä lihaksia avaavalla hieronnalla nopeutat lihasten palautumista rasituksesta, ylläpidät työkykyä ja ennaltaehkäiset työperäisiä rasitusvammoja.

 

Liikkujan lihashuolto

Ammattiurheilijoilla, jotka saavat leipänsä urheilusta on aikaa huoltaa itseään. Tuntien mittaiset lihashuollot, hieronnat useita kertoja viikossa, optimaalisesti suunniteltu ruokavalio, 10h yöunet ja harjoittelun optimointi niin että vain pieni osa harjoituksista on kovatehoisia ja suurin osa palauttavia ja hyvin kevyitä ennaltaehkäisevät rasitusvammoja, (joita silti usein syntyy kovan rasitusmäärän ja alipalautumisen takia).

Työssäkäyvällä kuntoliikkujalla ei olekaan ajallisesti mahdollista satsata omaan huoltoon yhtä paljon. Iso osa ihmisistä istuu päivät ja kun kerkeää liikkumaan tekee sen mahdollisimman tehokkaasti. Lihashuollosta usein tingitään ja tämä aiheuttaa rasitusvammoja ja hidastaa kehittymistä harjoittelussa. Alun jälkeen kehitys loppuu tai ottaa jopa takapakkia puutteellisen lihashuollon seurauksena. Riskialttiita ovat erityisesti ajanjaksot, jolloin aloitat uuden harrastuksen, lajin tauon jälkeen tai lisäät harjoitusmäärää nopeasti. Esimerkiksi alkuvuoden liikuntainnostus tai kevään ensimmäiset juoksulenkit ja näiden aiheuttamat penikka ja polvivaivat ovat tyypillisiä esimerkkejä. Kuntoliikkujilla vaivoja aiheuttaa myös yksipuolinen harjoittelu ja tärkeiden osa-alueiden, kuten lajia tukevan voimaharjoittelun tai lihashuollon puuttuminen.

Liikuntasuorituksen aikana tapahtuvat venähdykset ja revähdykset ovat usein seurausta kireistä lihaksista ja puutteellisesta alkulämmittelystä. Rasitusvammojen osalta riskiryhmään kuuluvat myös aktiivisesti urheilevat esim. nuoret urheilijat. Treenimäärien lisääntyessä kun treenejä on jo lähes päivittäin, hieronta pitäisi olla säännöllistä ja omatoiminen lihashuolto lähes päivittäistä, mutta tämä puuttuu usein asiasta tietämättömyyden seurauksena.

Liikkujan kannattaa panostaa lihashuoltoon huolehtimalla lihaspituuden palauttavista lyhytkestoisista venyttelyistä harjoittelun jälkeen, alkulämmittelystä, liikkuvuusharjoitteista ylläpitämään normaalia liikkuvuutta ja säännöllisestä hieronnasta poistamaan kuona-ainetta lihaksista, jolloin rasitusvammoja ei pääse syntymään herkästi ja harjoittelu tuottaa tulosta, kun palaudut suorituksista. Monen liikuntainnostus loppuu, kun kroppa ei puutteellisen huollon seurauksena kestä rasitusta ja liikunta aiheuttaa kipuja. Tätä voisi kuitenkin ennaltaehkäistä helposti, vain pitämällä huolta kehostaan säännöllisen lihashuollon avulla.

Lue lisää hieronnasta tästä